Olen harmitellut edelleen kameran ja etenkin muistikortin varastamista. Olisi niin kiva katsella ja näyttää kuvia... Mutta mennyt mikä mennyt, ei voi mitään.

Kaipaan lämpöä ja aurinkoa. Etenkin aurinkoa ja värejä... Pitkiä kävelyjä Bagamoyon rannoilla, iltoja Coco beachillä ja ystävien kanssa Tripicana lodgessa tai milloin missäkin... Aamulenkkiä ja aamurutiineja, joogaa, meditointia auringon noustessa Intian valtamerestä. Iloisia "Jambo! Asubuhi njema"- tervehdyksiä. 

Pitkiä, mutta kiireettömiä päiviä Art Studiolla. Leppoisaa ja rentoa yhdessä olemista, tekemistä ja jakamista... Toistan itseäni, tiedän! 

Hakuna matata-asenne upposi minuun. "Ei huolia." Jotkut sanovat, että tuo asenne on itsensä huijaamista, mutta minulle se tarkoitti ettei ole turhia murheita. Olemassa olevat murheet riittävät eikä niitäkään kannata liikaa murehtia, koska ei asiat murehtimalla muutu. 

Töitä tässä maassa tehdään kovasti. Ja sitten kun ei tehdä, otetaan rennosti. 

Elämä Tansaniassa on kovaa, mutta harva valittaa. Moni vain toteaa kovuuden ja pyytää auttamaan. Joskus auttaminen tarkoittaa taloudellista apua, toisinaan jotain muuta. Ystävyys on kuitenkin pyyteetöntä.

Toisinaan tuntui että olisi ollut kahden maailman välissä: perinteinen elämä ja elämäntapa sekoittui moderniin luontevasti. Kännykät, tietokoneet ja ipodit ovat arkipäivää. Huolimatta että sähkön jakelu on enemmän kuin takkuilevaa....

TAKAISIN KOTIIN - varsinkin asenteissa

Kävin kaupassa jokunen päivä sitten ja tuntui oudolle nähdä se tavarapaljous. Mihin piruun sitä kaikkea tarvitsee?! Kolmessa kuukaudessa oppi erottamaan tarpeen ja halun. 

Tansaniassa muistin millaista elämää elin ennen. Kauan sitten. Ja millaista elämää haluan elää nyt. Senkin puolesta tuntui kuin olisi ollut kotona. Kotona omissa asenteissa ja elämänkatsomuksessa, sellaisten ihmisten kanssa jotka jakavat saman tai samankaltaisen asenteen. Hjallis Harkimo sanoi että "moni sanoo ettei raha merkitse mitään, mutta kyllä se merkitsee jokaiselle ihan helvetisti". Totta. Merkitsee, koska sen on merkittävä. Toisille se vaan merkitsee enemmän kuin toisille ja toisille rahan merkitys on erilainen. Toisia se hallitsee, toisille väline elämiseen...

Haluan palata juurilleni siihen, mitä olin ennen. Tarvitsenko siihen Tansaniaa...? En. Mutta haluan palata sinne, minun tarvitsee palata sinne. 

Sitä paitsi maasailta ostettu vatsalääke ei riitä ikuisuuksiin.  

Kyllä sinne kannattaa mennä. Hieno maa, hienoja ihmisiä. 

Minna Amina