Arki on aika rankkaa siihen tottumattomalle. Ei välineitä, jotka helpottaisivat sitä huomattavasti, kuten pesukone tai vesi raanasta... Aamu meni pyykkiä pestessä, kolme tuntia nyrkkipyykkiä. Onneksi Toshi haki vettä, jota menikin ihan tolkuttomasti. Ja liikaa. Minun tekniikka ei ihan toimi. 

Tänään olisi pitänyt maalata kaupan ovi, mutta jää huomiselle. Pyykki oli nyt etusijalla. Hikoiltu helteessä niin että ällöttää. Istuttu kaupalla, tehty rannekoruja ja opeteltu uusia tekniikoita jne. Kauppa ei vaan käy. Seuraava kuukausi on hiljaista. Tammi-/helmikuussa on vuokran maksut lähes kaikilla ja joulu on verottanut ihmisten ostohaluja ja kykyä melkoisesti. 

JOULURUUHKA

Kaupan ohi menee tie rannalle. Varsinkin lauantai oli ihan mieletön liikenne sinne. Taukoamaton jono autoja, moottoripyöriä, bajajeja ja kävelijöitä ensin alas ja auringonlaskun aikaan ylös. Koko ranta oli täynnä ihmisiä. Eräs mies pysähtyi perheensä kanssa juttelemaan ja pahoitteli pölyä, minkä liikenne tuo ja meteliä. Olinkin kiitollinen että Tosh meni silloin illalla katsomaan jalkapalloa ja sain olla rauhassa hiljaisuudessa. Tai siinä hiljaisuudessa mikä on mahdollista. Jos on Suomessa joluruuhkat, niin täällä se on potenssiin aika monta! Sunnuntai oli hiljaisempi, vaikka silloinkin moni suuntasi rantaan. Kävimme siellä juuri ennen auringonlaskua ja onnistuin saamaan kohtalaisen annoksen hiekkaa silmään. Se on nyt ok ja toivottavasti ei tulehdu. Tuskin, kun laittelen sinne tippoja.

JUHLAT

Lauantaina oli kylällä hautajaiset ja eilen ystävän veljen häät. Saimme osamme hääjuhlista kun ystävä toi meille sieltä ruokaa. Kiva yllätys, ja kuuluu kai tapoihinkin. Pilauriisiä ja salaattia, maustettuna kanelipaloilla. Mielettömän hyvää!

Olen sitä aikaisemminkin sanonut kuinka syntymä, elämä ja kuolema kulkevat täällä käsi kädessä. Luontevasti osana arkea ja kaikkeutta. Ja kiitollisuus vaikka kyllä niitä katkeroituneita marisijoitakin on. Totta kai. 

On ihanaa katsoa ihmisiä kuinka he ovat laittautuneet parhaimpiinsa kun on aika juhlia. Oli se juhlan syy sitten ilo tai suru. 

Mutta nyt eletään muutama päivä arkea ja sitten on uusi vuosi. Ei meillä mitään erityisiä suunnitelmia ole, varmaan rannalle illemmalla. Ja tehdään ruokaa kotona, jos saadaan kalaa, josta pidämme molemmat. Tai no tehdään ruokaa joka tapauksessa kotona. 

Kädet on rusinana pyykistä, lienee aika kaivaa rasva esiin.

Amani na upendo, peace and love!

Palaillaan!

Minna Amina