Asiahan on siis niin, etta ala syo mitaan torilta ostamaasi, mita et ole pessyt ensin puhtaalla vedella. Se on hyvin selkea ohje valttyaksesi ikavilta yllatyksilta. Ja mitapa teki Minna? No osti muutaman tomaatin, meni kotiin ja soi ne hyvalla ruokahalulla. Klo 23, puoli tuntia veden katkaisun jalkeen vatsa ilmoitti etta NYT LAHTEE JA VAUHDILLA! Kahden lukossa olevan oven aukaisu, etsiminen pihalta sopivaa vetta vessa reissulle ja harras rukous ylakertaan: anna osua edes lahelle sita hemmetin reikaa lattiassa... Aamu kolmeen asti ravasin vessan ja huoneen valia. Viisainta olisi ollut istua ulkona odottamassa, mutta koska on satanut aika paljon, on myos moskiittoja sen mukaisesti. Muistan tasta edes noudattaa tuota hyvin helppoa ohjetta. Varpusparvet naissa olosuhteissa eivat ole se toivotuin asia...

EI SADETTA, EI MANGOJA

Sadetta on tullut jonkin verran joka paiva muutamana paivana. Bagamoyossa sanovat taman kauden sadetta ''Mangorain, Raining for mangoflowers'', sadetta mangopuun kukille. Mangopuut kukkivat taytta paata, on tulossa hyva mangosato! Harmi vaan etteivat Suomesta ostetut mangot, papaijat tai muutkaan ''etelan hedelmat'' ole lahellekaan niin hyvia kuin taalla, missa ne kasvavat!

AFRIKAN TAIVAAN ALLA ON HYVA OLLA

Edellisviikon huolet ovat ollutta ja mennytta. Lahden huomenna takaisin Arushaan auttamaan Hallavainion Seppoa Art Gallery'in ja syyskuussa menen tekemaan savi- ja veistoprojektia Bagamoyoon paikallisten taiteilijoiden kanssa. Juuri sopivasti ennen suurta B-moyo Art Festival'ia. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa.

Sama patee taalla kaikkeen. Nyt kun tutustunut muutamiin ihmisiin ja asuu paikallisten keskella, alkaa nakemaan tata elamaa toisin silmin. Naapuristani, 22 vuotiaasta Neemasta, on tullut minulle hyva ystava. Han on ahkera, ystavallinen ja omistaa pienen kaupan kaupungin osasta jossa asun eli Mwananyamala'sta. Mwananyamala ei ole swahilia, vaan jotain Kilimanjaron suunnalta olevaa heimokielta ja tarkoittaa ''Don't cry my chid''. Eika siella kyynelilla olekaan mitaan arvoa. Mutta viihdyn siella, ainakin talla eraa. Silti on ihana lahtea takaisin pohjoiseen ja raittiiseen ilmaan! Tai ainakin raittiinpaan...

Aika on mennyt siivilla, taalla olo aika jo puolessa valissa. Huolimatta pienesta koti-ikavasta, tiedan taalta lahdon olevat vaikeaa. Ja tiedan palaavani takaisin.

Mutta eipas aleta sita viela murehtimaan!

Badaaye!

Minna