Talla haavaa istuskelen nettikahvilassa Arushassa, Meru-vuoren juurella. Taalla on talvi ja lampotila lahes sama kuin Suomen normikesa. Tuntui hyvalle paeta Daresista, jossa kaiken metelin ja huonon ilmanlaadun lisaksi ei mikaan oikein mene niin kuin pitaisi.

Minun piti aloittaa tyot maanantaina, mutta aloitankin ne ehka ensi viikolla tai seuraavana. Keramiikkauunin korjaaja nimittain veti herneet nenaansa siita, etta tuleva ohjaajani pyysi minua tuomaan uunin saatolaitteen Suomesta, jonka han olisi voinut toimittaa kolmekertaa kalliimmalla hinnalla... Etta silleen.  Labda baadaye, ehka myohemmin... Siihen on yritettava tottua. Mutta taalla on hyva vetaa henkea ja kayda tapaamassa paikallisia kadentaitajia. Seppo Hallavainio, suomalainen taiteilija asuu taalla ja on ollut suureksi avuksi. Tanaan menemmekin Kondoaan, kalliomaalauksia katsomaan. Maailman vanhimmat. Ihan mieletonta!

MOSKIITTOJA  JA SKORPPARI HUONEESSA

Dar es Salaamissa jouduin moskiittojen hyokkayksen kohteeksi ja kroppa huutaa hallelujaa! Toivottavasti ei iske malaria, kuten samassa talossa asuneelle Maxille.

Muutimme Moroccon talosta Kigamboniin ja siella olimme viikon. Viikko paratiisissaa, joka muuttui vankilaksi. Meidan olisi pitanyt istua illat sisalla pimeassa emmeka olisi saaneet menna kylalle enaa pimean tultua, koska se on DANGEROUS! Mutta suurin vaara loytyi huoneemme lattialta: pienen pieni skorppioni, jonka Helina listi urhoollisesti hakaten sita tuolilla...

Krokotiili eli mamba hengaili puolestaa lahes keskella Dar es Salaamia, eraan ruokapaikan vieressa olevassa lammessa. Melko vaikuttava kohtaaminen.

Mutta kaiken kaaoksen keskella, elama hymyilee vaikka koti-ikava hieman vaivaakin.

Taalla asiat vaan tapahtuvat, sitten kun niiden aika on...

Kuvia en paase vielakaan laittamaan, maybe tomorrow - labda kesho :)

Tama on hyva maa, hyvia ihmisia. Amani na upendo, peace and love.

Baadae rafiki!

Minna