Olen ollut talla viikolla GOIGissa opettamassa paperin valmistusta... Hieman on ollut haasteita kun nama taman mantereen kasvit ovat hieman outoja... Mutta eilen keiteltiin banaanipuun lehtia ja tanaan tehtiin uutta massaa helpomman kautta eli vanhoista sanomalehdista oikein kunnon sellukeitosta. Ihan uskomattoman ihanaa porukkaa ja Misana, paikan rehtori, on ihan mahtava tyyppi! Herra kaarii hihat huoletta ja osallistuu tekemiseen siina missa muutkin.

En ala tassa selostamaan tarkemmin mika GOIG on, kaykaa tutustumassa heidan kotisivuihinsa: goigsociety.org
. GOIGilla on hyvin vahvat siteet Suomeen ja tekee todella hienoa tyota.

Viikko on ollut aivan ihana. Parempaa ei juuri ole voinut toivoa. Alku viikosta tapasin muuatta keramiikka vaaria ja tapaan hanet huomeaamuna uudelleen ennen kuin menen koululle. Paolo Peter, on taman mzeen nimi. Katsotaan mita keksitaan kunhan palaan Bagamoyosta. Hauska juttu oli etta kun tapasin hanet maanantaina sattumalta Village Museumilla, han sanoi heti, etta "tiesin etta tulet, nain sinut aamulla kavelemassa Mwananyamalassa''. Aha... Ei siina mitaan, tuskin on voinut olla huomaamattakaan jos on sattunut suuntaani katsomaan: ainoa valkoinen lahimaillakaan ja kirkkaan punaiset hiukset. Melko selkeasti tunnistettavissa... Niin, varjasin hiukset ja lieko hieman suolapitoisen veden syyta tai ansiota, tulos on totaalisen kirkkaan punainen. Luultavasti ensi viikolla pinkki... Hupsis.

Mutta taytyypa tasta kipittaa daladalaan ja kotihuudeille: vieraita tulossa.

Ja sunnuntaina olen luvannut menna pomoni ja hanen perheensa kanssa kirkkoon. Lupasi unohtumatoman elamyksen. Onhan se koettava.

Badaaye!

Minna